ALANYA, TURKKI. Matkani kolmantena aamuna taivas oli synkän värinen, tummanpuhuva, kuten mieleni. Kulttuurisokin saattoi tuntea, vaikka olisi pitänyt silmiä kiinni. Oudot tuoksut valtasivat minut terassilla, jonne Matti oli laittanut minulle tuhkakupin tupakantumpeille. Se oli tuoreen banaanin, viininrypäleiden, sitruunoiden ja mandariinien yhteneväinen ja puhdas tuoksu. Katsahdin taivasta, ja päättelin nopeasti, että päivästä tulisi ainakin tuulinen, ellei …
Merkinnät RSS-syötteenä